Tutkimusten mukaan neurokirjon ihmiset, eli ihmiset, joilla on esimerkiksi adhd tai jotka ovat autismikirjolla, kuuluvat muita useammin myös seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Silti esimerkiksi transpolilla neurokirjon ihmiset kokevat syrjintää ja vähättelyä ja neurokirjolle kuuluminen voi tuoda haasteita hoitoon pääsyssä. Millaista on kuulua useampaan vähemmistöön ja miten haalia tukijoukoksi valittu perhe? Paneelikeskustelua vetää Pohjois-Suomen Autismikirjo ry;n puheenjohtaja Ville Salminen.
Paneelikeskustelun jälkeen on aikaa yleisön kysymyksille.
Puhujat:
Autistineurokirjolainen, Oulun Setan moninaisuus- ja yhdenvertaisuuskouluttaja Riikka Petäsnoro puhuu sateenkaarevuudesta neurokirjolla.
Ooka ry:n varapuheenjohtaja Juko Koskinen on 34-vuotias sateenkaariaktiivi ja vanhempi, joka opiskelee kirjallisuutta Oulun yliopistossa neurokirjon ongelmista huolimatta.
Nita Halonen on 28-vuotias transsukupuolinen nainen, joka kertoo, millaista oli aloittaa sukupuolenkorjaus alaikäisenä autismikirjolla ja millaista on olla nyt aikuinen, autistinen transihminen.
