Sateenkaariliputuksella on väliä. Ystäväni kertoi minulle muutama vuosi sitten, kuinka pride-kulkueessa vierellä marssinut mies oli viitannut erään yrityksen sateenkaariliputukseen. Mies oli kertonut liikuttuneena, kuinka vuosituhannen alussa vapaapäivän saaminen omiin häihin, siihen aikaan parisuhteen rekisteröintiin, ei ollut itsestäänselvyys. Nyt, sateenkaarilippujen liehuessa talon katolla hän tunsi suurta ylpeyttä. Voin vain kuvitella, millainen merkitys hänelle oli nähdä työpaikan avoimesti liputtavan hänet nähdyksi, tervetulleeksi, toivotuksi ja arvostetuksi osaksi työyhteisöä.
Oulu Priden teemana on tänä vuonna sateenkaarevuus työelämässä. Teema on todella tärkeä ja ajankohtainen. Suurimmalle osalle meistä työ on paljon muutakin kuin puurtamista leivän eteen. On tärkeää tehdä itselle merkityksellistä työtä ja kokea, että omalla työllä on väliä. Työyhteisö on tärkeä osa arjen hyvinvointia. Korona-ajan etätyön aiheuttama ero työtovereista on ollut monelle raskasta.
Pelkkä liputus ei riitä muuttamaan yrityksiä ja työpaikkoja turvalliseksi tilaksi, joka huomioi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Pride-viikolla liehuvien sateenkaarilippujen viestittämien arvojen on näyttävä yritysten arjen toiminnassa myös juhlan jälkeen. Ihmisoikeuksia on puolustettava joka päivä, kaikkialla. Myös yritysten johdossa ja strategioissa on aika nähdä sateenkaaren sävyjä. Kesäkuussa Koneen Jussi Herlin puhui Talouselämässä muun muassa diversiteetistä ja feminismistä yrityselämässä. Hän totesi, että odotukset yritysten monimuotoisuudesta ovat kasvaneet ja että organisaatioiden pitää vastata näihin vaatimuksiin ja kehittyä niiden mukana. Muutos kertoo laajemmasta muutoksesta yhteiskunnassa. Kuten Herlin toteaa, viileän rationaalisesti ajatellen kyse on siitä, että organisaatioilla on monimuotoiset asiakaskunnat, sijoittajat ja muut viiteryhmät. Moninaisuuden on syytä näkyä organisaation sisällä.
Luin Herlinin haastattelun ja inspiroiduin. Muutoksen tuulet puhaltavat suotuisasti, kun suuren pörssiyrityksen hallituksen varapuheenjohtaja päättää nostaa työelämän tasa-arvon ja monimuotoisuuden esiin haastattelussaan. Näitä samoja teemoja on syytä pohtia tarkoin myös valtion omistajaohjauksessa. Turvallisessa ja kaikille avoimessa työyhteisössä jokainen työyhteisön jäsen kohdataan tasaveroisena ja arvokkaana osana yhteisöä. Sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen ei saa määrittää, miten ihminen kohdataan ammatissaan tai asemassaan.
Valtion omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä korostamme valtio-omisteisten yhtiöiden vastuullisuutta. Yhtiöiltä edellytetään sosiaalista vastuuta sekä aloitteellista ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Periaatepäätöksen mukaan valtion on varmistettava, että hallitusten kokoonpano on sukupuolijakauman osalta tasapainoinen. Valittaessa hallituksen jäseniä on kiinnitettävä huomiota hallitusten monimuotoisuuteen, yritysvastuu- sekä kansainvälisen liiketoimintaosaamisen tarpeeseen. Tavoitteena on vahvistaa hallitustyöskentelyssä yhtiöiden ymmärrystä toimintaympäristöstään ja sen muutoksesta sekä turvata tätä kautta kestävää omistaja-arvoa.
Tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa ei voi ulkoistaa yrityksille. Viimesijaisen vastuun kannamme me kaikki, erityisesti lainsäätäjät. Meidän on tehtävä sellaista politiikkaa, joka huomioi sateenkaaren kaikki sävyt. Ketään ei saa jättää varjoon tai katvealueelle millään elämän osa-alueella, mukaan lukien työelämä.
On varmistettava, ettei hyvä kehitys milloinkaan ota takapakkia. Muutos ei kulje aina hyvään suuntaan. Feministit ovat saaneet karvaasti kokea, että edistys kohtaa valitettavia vastavoimia. Näin on tapahtunut myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edetessä. Myös omassa arvoyhteisössämme Euroopan unionissa, olemme todistaneet huolestuttavaa kehitystä. Kesällä otimme vahvasti kantaa yhdessä usean jäsenmaan kanssa Unkarin uuteen seksuaalivähemmistöjä syrjivään lainsäädäntöön. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ollut tiukkasanainen ja komissio on aloittanut rikkomusmenettelyn Puolaa ja Unkaria vastaan. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta, ja Suomi on pitänyt perusarvojen kunnioittamista väsymättömästi esillä.
Tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota on kunnioitettava kaikkialla Euroopassa. Tämä on kirjattu jokaisen maan allekirjoittamassa liittymissopimuksessa. Kyse ei ole mielipiteestä tai kulttuurien eroavaisuuksista – kyse on perussopimuksiin vahvistetusta tosiasiasta. Kenenkään ei pidä joutua piilottelemaan itseään kotona tai työpaikalla. Meidän on liputettava kaikki tervetulleiksi omana itsenään.
Tytti Tuppurainen on Eurooppa- ja omistajaohjausministeri ja kansanedustaja (sd.)
